tiistai 30. syyskuuta 2014

Löytöjä!

Keskiviikkoiltaa.....ups tiistaihan se vielä. No pimeää se on jokatapauksessa. Tänään leivoin perunarieskaa ja tein terveysleipätaikinan muhimaan. Huomisen päivän vielä annan muhia ja illalla paistan. Nams, tuskin maltan oottaa, on se niin parasta leipää.

Mutta näihin löytöihin, mitä kesän aikana tein. Niitä on kyllä niin paljon, etten ees muista kaikkia, mutta tässä pieni osa.
Tämmösiä hananvääntimiä löysin metalliroskiksen pohjalta. Ekana pari pilkisti putken alta ja kun nostin koko putkikasaa, siellä oli loputkin. Kerrassaan mahtavia ja niin koristeellisia. Ajatella, ennen ymmärrettiin kauneuden päälle. Meillä on kotona pannuhuoneessa vielä samanlaiset, toivottavasti kestävät vielä kauan.

Nämäkin pelastin metalliroskiksesta. Kuka muistaa tuon Violapurkin. Siinä oli muistaakseni sulatejuustoa. Lasipurkkia ei ollut, pelkkä kansi.

Ja Arabian posliinipotta, ehjänä siellä lasinkeräyspisteessä kökötti. No minähän otin, onneks sitä ei oltu heitetty sinne voimalla, niinkuin monia teema-astioita ja ihan designelasia kasoittain särjetty.
Ihmiset on hulluja!

Nämä sain meijän kylän entiseltä kirpparinpitäjältä, kun lopetti liikkeen. Plus laatikollisen 60-70-luvun emaliastioita. Huikeeta :) Huomatkaa pottaa edeltävän kuvan bambimuki, sekä tämän kuvan bambitaulu :)

Seassa oli tämä ihastuttava kehys. Kuva on myös suloinen.

Tähän pariskuntaan ihastuin todella, ostin eräältä kotikirpparilta.

Yläkerran rappusissa olevan puulaatikon päällä saavat istuskella :)

Tämän minimaalisen pikkukiikkustuolin löysin Silinterikirpparilta Jyväskylän Kirristä. Aivan ihastuttava. Heti tuli mieleen kuva pikkuisesta tonttutytöstä tai enkelistä keinumassa tuossa joulun aikaan :) Tuo on 14 cm korkea ja 7 cm leveä. Kun en kerran sitä oikeaa kiikkustuolia vieläkään ole saanut, niin tämä kelpaa siihen asti :)

Kuvien laatu nyt on taas, mitä on, mutta parempi, kun ei kuvia ollenkaan :)

Kiitoksia kommenteistanne edelliseen postaukseen, niitä on mukava lukea.
Reipasta lokakuun alkua teille :)


12 kommenttia:

  1. Huikeita löytöjä! Noi vääntimet on kyllä ihan kukkia! Pitäsköhän alkaa tutkiin noita metalliroskiksia..nooh, oon mää kyllä aina sillon tällön kattellu…jonkun kakkuvuoan oon pelastanu joskus…enimmäkseen kyllä ihan tonnikalapurkkeja on ollu näillä nurkilla :P :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on kyllä ihan kukkasia, yhestä tein rintakorun. Kannattaa tutkailla metalliroskista missä vaan ikinä liikkuukin....hahhaa...tonnikalapurkkeja :D Meijän pikkukylältä oon muuten nuo kaikki löytäny, eikä tällä kylällä oo asukkaita, ku 1500 :)

      Poista
  2. Aivan mahtavia löytöjä, sie onnellinen kun nuo kaikki pelastit. Ihmiset heittää surutta pois arvokastakin tavaraa, myö aikoinaan löydettiin pieneltä kaatopaikalta vanha puinen astiakaappi jonka alta löyty täysin tuhottu Arabian fasaani astiasto ,niitä ensimäisiä, ja paljon rikottua kristallia. Itku siinä pääsi. Kaappi otettiin talteen ja yhden astiaston vadin palaset keräsin ja liimasin ne kasaan, ja laitoin sen seinälle, muistuttamaan etten itse nakkaisi mitään käyttökelpoista ja arvokasta kaatopaikalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, uskon että itku on päässy semmosten löytöjen takia. En ymmärrä niitä ihmisiä, jotka semmosta tekee. Antasivat vaikka kierrätyskeskuksille tai jättäsivät ehjiksi roskisten ulkopuolelle.

      Hieno muistutus sulla seinällä, itekunkin pitäs semmonen tehä :)

      Poista
  3. Oi oi oi, miten mahtavia löytöjä :) Noita hanan vääntimiä luulin ensin ennen tekstin lukemista rosettiraudan osiksi, kyllä nyt saan huoltomiehen vaimona hävetä kun en tunnistanut :D Voi kauheaa jos tuolla potalla ei olisi ollut onni myötäinen ja se olisi hautautunut roskiin ja päätynyt kaatsille. Se on meidän dyykkareiden onni, että ihmiset on hulluja, mutta kun kaikki ei päädy takaisin käyttöön. Mutta mitä ihmettä on liikkunut päässä kun tuon potan on viskaissut menemään? Tuollainen olisi mielellään otettu vastaan kierrätyskeskuksessa tai hyväntekeväisyys kirpparilla. Ja Viola, oooh, olen innolla vedellyt sitä ylijäämää, kun Violaa ei ole enää hetkeen saanut, siinä on niin tuttu lapsuuden maku :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äkkiseltäänhän ne kyllä näyttääkin niiltä, elä häpie :) Totta muuten, että meijän onnihan se on, kun hylkäävät tavaroitaan. Arveles kuinka paljon ja mitä kaikkea aarteita onkaan niissä isoimmissa roskalaatikoissa, joita ei pääse tonkimaan. Yhyyyh, ei tohi aatella :)

      Itseasiassa tuon potan tarina paljastui jälkeenpäion. Erään mummon asunnon tyhjennys. Poikansa on asunut siinä ja nyt myy talon. Sitä 40-luvulta asti olevia tavaroita on ollut näissä kierrätyslaatikoissa pilvin pimein ja osa tietenkin särkyneenä :(

      Mullekkin se maku lehahti niin kielelle...lapsuus. Oi :)

      Poista
  4. Huh mitä löytöjä - ihanuuskia kertakaikkiaan ihania juttuja! Mä myös aina päivittelen miten paljon ihmiset heittää roskiin tavaraa ja vielä arvokastakin - onneksi on meitä dyykkaajia!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kun ihmiset oppisivat näkemään vaivaa ja lahjoittamaan kierrätyskeskuksille ne hylkäämänsä tavarat. Mutta kai sitä on vaan niin helppoa viskata roskiin.

      Niin, onneks on meitä pelastajia :)

      Poista
  5. Kaikkea sitä tosiaan heitetään menemään ja sinä olit todella oikeassa paikassa oikeaan aikaan!
    Noita hananvetimiä otin meiltä talteen kesällä, kun kaukolämpölaitteet uusittiin. Ei tietoa, mitä teen, mutta aika näyttää.

    Ihania löytöjä kaikin puolin olet tehnyt!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Niin, onneks meitä roskisdyykkareita on :) En minäkään tiijä, mitä niillä teen, mutta kauniita ne on vaikka oisivat vain esillä. No yhen rintakoristeen tein ja riipuksen. Kai niitä pienempiä vois korviinkin tunkea :)

      Poista

Mukavaa, kun kävit! Mikäli jätit kommentin, kiitän siitä :)