Tänäään yhtäkkiä kesken aamukahvin muistin, että veljellä oli vanhoja ikkunanpokia. Kello oli kyllä liian vähän lauantaiaamuna, että oisin uskaltanut soittaa. Siispä istuskelin rappusilla kahvin kanssa auringossa, hommailin liiterissä ja kävin kaupassa kunnes soitin.Ilomielin veli luopui ikkunoistaan, vanhoista tikapuistaan ja ovistaan. Lupasin kyllä maksaa ainakin ovista. Ne jäivät vielä sinne, kunnes peräkärryn kanssa käväsen joku päivä. Plus mitä muita aarteita siellä oli, en ehtinyt paljon vilkuilemaan, oli pakko tulla kotiin, kun mies oli jälleen lähössä keikalle.
Varsinkin nuo kolmiruutuiset ovat niin ihania etten meinaa housuissa pysyä! Kunhan pesen ne ja lisäilen joitakin koristeita, niin alkaakin hirmuinen suunnitelma, mihinkä nurkkaan ne tökkäis :)
Mutta luulen löytäväni paikan, tässä talossa nurkkia riittää :)
Palaillaan juttuun, kunhan nuo ovat paikkansa löytäneet.
Keväisiä päiviä teille
ƸӜƷ.•°*”˜_˜”*°•.ƸӜƷ.•°*”˜_˜”*°•.ƸӜƷ