perjantai 24. elokuuta 2012

Sumuinen fiilis!

Hieman on tämän aamun kaltainen olotila sielussa.
Haikea ja surullinen, silti ihanan odottavainen, että se aurinko sieltä usvan takaa alkaa paistamaan.
Vaikka usva ja sumu onkin ihanaa pelloilla ja järven yllä.
Lähinnä kuvastaa sitä, että eilen oli viimeinen työpäivä ihanassa työpaikassa.
On tunne, kuin ois pudonnut tyhjän päälle, lysähtänyt kasaan, niin henkisesti kuin fyysisestikkin. Itku polttaa kurkussa. Poika osasi sanoa osuvasti, oli iteltäänkin loppunut monen vuoden työsuhde "Kuin toisesta kodista lähtisi" Mulla ei kestänyt, kuin vuoden, mutta tuntuu, kuin olisin ollut siellä kauemmin.
  Todellakin, toisesta kodista!
                                            
Oikeastaan minkään edellisten työsuhteiden loppuminen ei ole tuntunut yhtä haikealta.Pitäisi päästää kyyneleet valumaan ja itkeä kunnolla, että tuo möykky rinnasta lähtisi. Ehkäpä lähden uimaan tuonne sateeseen, järvessä, jos missä mieli paranee :)

Noh verstaan ovi käy nyt entistä useammin. On aikaa askarrella sitäsuntätä, alottaa uusia projekteja ja testailla uusia menetelmiä. ja mikä parasta, saaha mummun rakas piipero luokseen useammin<3

Maaritin tunnustus ilahduttaa kuitenkin, KIITOS :) Laittelen sitä eteenpäin tässä viikonlopun aikana.