Steariinikakkuja!

Jäin koukkuun tuohon steariininsulatukseen ja pitihän sitä alkaa leikkimään 

kaikenlaisilla tekeleillä.

Löysin alumiinisia leivosvuokia ja testasin niillä ensin. Kuivatun ruusunnupun pistin ensin ja   sulaa steariinia päälle. Näitä oli enemmänkin, mutta annoin miniälle sekä mummun pikkuharakalle.

 Tämä on vessassa, tuoksuu mustikalle.

Nälkä kasvaa syödessä, tein matalan kakun. Sisällä on ruusunlehtiä.

Ja korkeammankin kakun. Näissä meni neljä päivää, kun tein kerroksittain ja annoin edellisen kerroksen kovettua kunnolla.

Pöytä on katettu :)

Nuo metalliset kakkuvuoat oon saanu ystävältä, joka löysi ne roskiksesta. Niissä on sitä ihanaa vanhaa nostalgisuutta.

Pieniä täytyy tehä lisää tuoksukynttilöiden lopuista, sillä niistä leijuu ihana tuoksu ohikulkiessa. Niitä voi ripotella ympäri huushollia :)

Ulkona on järkyttävä keli. Käperryn sohvannurkkaan, kietoudun paksuun huopaan, laitan villasukat jalkaan ja avaan suklaalevyn. Sytytän tietenkin pari kynttilää ja kuuntelen, kun tuuli ulvoo nurkissa ja sade piiskaa ikkunoita.
Muutenkin mulla on kissanpäivät, kun kummipoika tulee tekemään ruokaa.
 Sain myös ihanan kukkakimpun häneltä <3

Lämmintä päivänjatkoa teille lukijani!

Sytykeruusuja!

Päätimpä eilen illalla tehä sytykeruusuja, kun kolme kanamunakennoa pyöri keittiössä.

Tein muutamat  kennon syvempään osaan.

Tökkäsin varrastikun toiseen päähän.

Siitähän oliki hyvä pitää kiinni ja dipata steariiniin. Sulatin vanhoja kynttilänpätkiä suoraan kattilassa.

Paperin päälle valumaan.

Teräslusikalla oli hyvä valella koko ruusu.

Piti kokeilla tavallistakin paperisuikaletta kennon sekaan.

 Värittömistä kennoista tuli hienon värisiä vaalenpunaisessa steariiniliemessä. Alhaalla oikealla nuo neljä tein wc-paperirullasta.

Tuli niin hienoja, ettenhän noita henno polttaa. Laitoin vaasiin. Ehkä nuo tikut voisi maalata vielä.

Yhen maalasin kokeilun vuoksi punaiseksi, mutta paljon hienompi ilman väriä. Hilettä vaan pintaan :)

Siinähän oottavat, että joku hennoo heittää ne uuniin....ehkä joulun kunniaksi sitten :)

 Vanhojen kynttilänloppujen sydämiin ja käytettyihin tuikkukippoihin tein muutaman tuikun.

Syksy onkin ehtunyt pitkälle, blogini ollessa melkein kesäunilla. Paljon on ollut hommia pihalla, etteipä tänne ole ehtinyt juuri ollenkaan. Nyt varmaan  tänne on enemmän asiaa, 

kun ulkohommat vähenee ja aiheetkin tuolla Ruusu-Liisa-blogin puolella :)

Mukavaa loppuviikkoa lukijoilleni.

 Minä saan mummun murusen taas viikonlopuksi ja riemua riittää :)

Sitta på penkken!

Heipä hei taas viikkojen jälkeen. Aika on vierähtänyt hyvin pitkälti puutarhassa ja syystyöthän ne kohta alkaa siellä, haravointia riittää...jos siis haravoisi! Vaan en minä :)

Ja ikkunanpesuakin riittäisi, vaan taijan luistaa siitäkin. Jos sitten jouluksi...niinkuin viime vuonna ja sain jääskraapalla raaputtaa jäät ikkunoista, että näki pihalle. Jännitystä elämään ees tuota kautta, muuten onkin hiljaiseloa......paitsi kirppari- ja roskalavasaralla. Siellähän sitä jännitystä muuten onkin. Koskaan ei tiijä, mitä löytyy.

Kesän löytöihin kuuluu muutama tuoli.

Ylimmäinen löytyi SPR:n kirpparilta eurolla.

 Liimasin uudestaan selkänojan ja nyt se on käytössä.

Näitä vihreitä tuolia on kaks, toisen ostin meijän kunnan puistokirpparilta ja toisen löysin nettikirpparilta. Ja vieläpä melko kohtuulliseen hintaan.

Nämä kaksi ihanaa vanhaa tuolia sain sukulaiselta. OLINKOHAN riemuissani??!

Varsinkin tämä alimmainen tuoli on ikivanha, ellei peräti antiikkia.

Metallinkeräyspisteeseen vein rompetta yks päivä ja herranen aika, mikä siellä lojuikaan. Sydän pyörähti kymmenen kertaa ympäri tuon nähdessäni. No yks jalka oli irti, mutta ei paljoa haitannu.

Ruuvasin sen takasi, vaan olihan siitä lohennut isoja palasia. No seinää vasten pysyy pystyssä ihan tukevasti. Kerrassaan koristeellinen. 

Ystävältäni sain näitä kirjaimia yhen sanan verran. Tämän onnistuin rautakiskoista irrottamaan kolmen tunnin uurastuksen jälkeen. ja kylläpä tykkään. Siis niin ihanan kulunutta peltiä.

Tuo paikka ei oo vielä lopullinen. Sille pitää saaha avara tausta, jossa ei oo mitään muuta??? ÖÖöhhhh! Meillä ei taija semmosta olla...vielä. Siis raivausta vaatii tämä AAAAA!

Mukavaa sunnuntaita :)

Kuutamouintia ja sunnuntaisoutelua!

Parinviikon takainen PopUp-ravintolapäivä meni hyvin, yli 20 syöjää kävi vaikken juurikaan ilmoitellut. Mukava tapahtuma kerrassaan, mielessä muhii jo ensi kesän tapahtuma. Talviaikaan en viiti näitä järjestellä.

Tarjolla oli seittemen sortin kasviskeitto, pestolla, tomaatilla ja sipulilla täytetty sämpylä ja pullakahvit.  Onneksi aurinko alkoi paistamaan ja vieraat saivat nauttia kahvinsa puutarhassa.

Viime tiistaina oli täysikuu ja minähän oon kuuhullu, joten sekosin täysin. Ilma oli mitä mahtavin, lämmin elokuun yö. Vain mies puuttui viereltä ja tietenkin piknik-kori viineineen. Noh osasin nauttia ilman niitäkin.

Nämä ylimmäiset kuvat ovat toiselta järveltä. Sielläkin uiskentelin, onneks kukaan ei posauttanut kuulaa päähän, sillä sorsanmetästyshän on jo alkanut. Täydestä oisin mennyt :)

Kotimatkalla toisellakin järvellä piti käydä polskimassa. Kerrassaan ihanaa, mahtavaa, taivaallista...sanat loppuu kesken :)

Viime sunnuntaina miehen kans käytiin perinteisellä soutelulla, kun ilma oli aivan tyyni ja lämmin. Koskaan, kun ei tiijä milloin nämä kelit muuttuu.

Ai niin....vene on edelleen pesemättä, vaikka koko kesä ollut aikaa. Noh, ens kesänä sitten :)

 

 Poistullessa aurinko alkoi painumaan mailleen ja nähtiin aivan upea auringonlasku.

Nyt on vatsa, sielu ja silmät saaneet ravintoa ja elämyksiä. Viikonlopulla poika menee naimisiin ja nyt olis loppuviikko laitettava ranttaliksi ja uuni kuumaksi. 

Mukavaa loppuviikkoa :)

PopUp-ravintola!

Heipä hei, pitkästä aikaa! Uunissa varmaan sämpylät palaa, mutta sehän ei niin uutta osikaan :D  Juuri nyt iski hirveä tarve päivittää tätäkin blogia...kesken leipomisen, vaikka keittiö on ku pommin jäliltä :) Kaikenlaisen hässäkän keskellä sitä tuli perustettua se PopUp-ravintolakin ensi sunnuntain ravintolapäivään. Minkälie kohtauksen sain lattioita luututessani!!? 

Siihenhän sitä nyt leivotaan. Mutta ulkona sataa melkeimpä vaakatasossa ja mies siivoaa kellaria, niin mikäs sen parempi päivä. Lämmintäkin uunista tulee mukavasti. Litran pullataikina valui melkein uuniin yli laitojen (uunissa nousee nopeasti) Onneks ehin hätiin, se oiski ollu sotkujen sotku. 

Sadan kilometrin säteellä eipä näkynyt näitä päivän ravintoloita olevan, niin nytpä on!

Vähänköhän hirvittää, kun itekseni oon kotosalla. Miehelle iski sopivasti synttärikeikka ja olin ilmottanut jo 50 hengelle tilat ja ruuan. En viiti alkaa muuttamaan tietoja. On sitä ennenkin löytynyt neljä kättä, kun oikein kiirus on. Puuttaa vaan se iso kattila. Jospa se lauantaina löytys, niin sais sunnuntaiaamuna keiton tulille.

Siinä sitä vähäks aikaa puhdetta.

Ensimmäiset pullat uunista ulos...koevedokset päiväkahvilla :) HAAM!

On se tuore rusinapulla kanelivoisilmällä hyvää!

Leikin taas italialaista ja tein täytetyn vuokaleivän. Sisällä kuullotettua sipulia, pestoa ja tomattia.

60 pullaa, 25 sämpylää ja kaks vuokaleipää. Pullat menee pakkaseen sunnuntaiks. Sämpylöitä täytyy tehä lauantaina paremmalla tuurilla, sillä näistä jäi suola pois :)  Noh, suolasta voita vaan päälle, ajaa saman asian. Onneks noitten leipien sisällä on sitä hörtymää ja pestossahan on suolaa.

Nyt on masu täynnä herkkuja. 

Mukavaa loppuviikkoa :)

Seurustelua Kukka-auton kanssa!

Kukka-auto on viime aikoina temppuillut oikeen urakalla. Viikko sitten jätti minut keskelle junarataa, kun olin hakemassa romuromanttisia aarteita. Varmana ajatteli, että nyt se romujen kuskaus riittää ja meinas pistää matalaks meijät molemmat :D Onneksi jaksoin työntää yli, kun oli kevyt alamäki. Mies tuli omalla autolla antamaan virtaa, vaan kaks kertaa piti kaapeleiden kans vehata ja sittenkin pääsin vaan 400 metriä eteenpäin. Piti ottaa hinausköysi, vaan siitähän auto riemastui. Löi renkaat linkkuun "MINÄHÄN EN LIIKU" Köysi katkesi kolme kertaa. Meille tuolta junaradalta ei oo ees kilometriä, mutta oli taistojen tahto. Viimein köysi oli niin lyhyt, että kokoajan pelkäsin millon tärähtää miehen auton puskuriin. No, pihaan päästiin viimein.

Lähettiin miehen kans järveen, kun oli hikinen päivä muutenkin ja kun tultiin pihaan, Kukka-autossa soi rokki täysillä, vilkku ja valot päällä. Lällääää! Akku muka tyhjä? 
 
Illalla sitten pidin puhuttelun ja kyselin, mistäs oikeen tuulee?? Noo Kukka-auto on yksinäinen ja vailla seuraa. Niin me sitten yhessä jutusteltiin mukavia ja otettiin viiniä :D

Ai, että minäkö seko....Pois se minusta! Autothan on perheenjäseniä ja niilläkin on tunteet...vai väitättekö muuta :) 

Mukavaa lauantai-iltaa :)

Juhannuksen tunnelmia!

Juhannus meni kyllä liian nopeaan. Tuonne Ruusu-Liisa-blogiin laitoinkin jotain.  Tänne laitan vähän toisenlaisia tunnelmakuvia.

Miehen kans käytiin yöpiknikillä juhannuspäivän yönä kuikuilemassa superkuuta.

Kesä, kukkamekko ja kuNpparit!

Kuutamo meni melkeimpä heti pilvilautan taakse, eikä enää näyttäytynyt, mutta onneksi ehittiin ihailemaan sitä jonkin aikaa.

Kuutamon ihailua  ja kuvailua vaakatasosta!

Hapankorppuja ja voita...mitä sitä piknikillä muuta tarvitsee? Nää mun kuvailut on kyllä taas jostakin :)

Sunnuntai-iltana lähettiin taas järvelle ja ilma oli kerrassaan MAHTAVA!!! 

Voi ei tuota venettä, kuka sen siivoais???

Tämmöstä tänään, taidan siirtyä tuonne toiseen blogiin...sateisena päivänä on hyvää aikaa päivittää kaikki sivustot :)

Mukavaa viikonalkua!