Kirppistelyjä!

Nyt on mennyt liian kauan, etten ole päässyt tonkimaan kirppareita ja kierrätyspisteitä. On ihan vierotusoireet. Syynähän siihen on tämä talvi. Meillä kun ihan nurkilla ei mitään kyseisiä liikkeitä ole, lähimmät ovat 35 kilsan päässä. Joskus auto toimii, joskus ei. Eikä aina ole  muuta asiaa. Näillä bentsiinihinnoilla ei ihan huvimatkoja ajella.

Jonkin aikaa sitten olen kuitenkin tehnyt hienoja löytöjä.

Tähän pirtinpenkille oon keräillyt kaikkea kirppareilta  sekä muualta löytämiä pikkutavaroita. Tuon herätyskellon jätin ensin ostamatta kesälomareissulla, mutta se alkoi vaivaamaan niin mieltä, että pengoin kyseisen kirpparin numeron netistä, soitin sinne ja pyysin lähettämään :) Onkohan muita näin hulluja? Tuo metallinen mitta oli kyllä aika aarre, eikä maksanut kuin 1,50 e

Tämän koko kirjapinon löysin sattumalta ihan tavallisesta roskiksesta. Että kannattaa niitäkin joskus vilkasta :) Ihmiset heittää melkoisia aarteita menemään. Nämä kirjat ovat kaikki 1900-luvun alkuvuosilta.

Yksi noista on ruotsalainen kirja suomen historiasta vuodelta 1903.

Alimmainen kirja vuodelta 1919 ja mielenkiintoisia, mutta järkyttäviä tarinoita.

Nämä Kotiliedet löysin eräältä kotikirppis/kuolinpesästä viime sunnuntaina. 

Ja ettei enkelikokoelma vaan pääse ehtymään, pari uutta tulokasta viime vuoden puolelta.

Tämä on soittorasia ja minusta niin ihana.

Tämmöstä tällä erää. Ulkona on muuten niin järkky keli, että viltti niskaan, kuuma kaakao kätöseen ja telkkarin eteen loppuillaksi :) Kerran jo kolasin koko pihan ja nyt on satanut kolmessa tunnissa saman verran ellei enemmänkin lunta. Ja sataapa het vaakasuorassa tuulen kanssa. YÄK! Ei käy kateeks niitä, joiden on pakko tuolla kulkea.

Mukavaa loppuviikkoa, toivotaan että sähköt sentään pysyisi.

Ja muuten....tervetuloa Tannille :)

The system has halted - Mutta minä en!

Tietokone meinaa sanoa sopimuksensa irti! Aina, kun yrittää siirtää kamerasta kuvia koneelle, ruutu menee siniseksi ja ilmottaa laitteistohäiriöstä! PAHKASIKA!! Minä oon niin tumpelo tietotekniikan suhteen, etten ymmärrä juurikaan mitään. No saattaa olla liian vähän muistia tai C-levy liian täynnä. Jokohan on liikaa kuvia koneella :O Täytynee pyytää mies katsomaan. Mutta apua, miten pölyset näppäimet on ja nappuloiden välit...Joko kevät on tullut, kun alkaa pistämään lika silmiin! 

Tänään koin kyllä muitakin ihmetyksiä.Viikon sairastamisen ja ensimmäisen kokonaan nukutun yön jälkeen tunsin energian virtaavan suonissani aamukahvin aikana. Mies ehotti imuroimista...SIIS, että hän voi imuroida ellen vielä jaksa. Minähän jaksasin vaikka mitä, mutta annoin miehen imuroida. Perin kummallista, minun olisi pitänyt olla sutena siivoamassa, sillä pölyä, murusia, tiskejä, roskia ym. oli huusholli väärällään. En ollut kertakaikkiaan jaksanut tikkua ristiin pistää koko viikon aikana.

Mutta mulla oli silmissä näky ja hyppysissä vimma.Nimittäin herättyäni meinasin mitata kuumetta, vaikka melkein tiesinkin ettei sitä ole, mutta varulta aattelin tarkistaa. Keuhkoissa rohisi kuitenkin sen verran vielä.Noh, mittari näytti kokoajan alilämpöä ja piipitti jatkuvasti, joten patterithan siitä lopussa. Meijän sekamelska-kaappi, jossa on myös patterit oli t o d e l l a sekaisin. Ja minä kans. Kuume jäi mittaamatta ja  heti aamukahvin jälkeen kannoin koko kaapin sisällön keittiön isolle pöydälle. Ruuvit, mutterit, koukut, naulat, työkalut, teipit, narut, lamput, patterit, liimat ja mitäliekaikkitavarat onkaan järjestykseen kaikki omiin rasioihinsa. Jestas ku oli jännää :D  Tais lähteä taas lapasesta... patterinvaihto!

Mies sano, että hän on oottanu niitä lapasia omalle kohalleen jo pitemmän aikaa ja ottanut töistä jo lomaakin sen takia, hah :D Noh, pääasia, että jonkun lapasista läks, siitä kaapista ei ois löytäny enää mitään. Nyt löytyy!

Sainhan minä vielä hyvin siivottua huushollin, vaihettua petivaatteet ja tehtyä ruuankin. Joskus se oma laitteisto pysyy päällä loistavasti.

Oisin laittanu kaapista kuvan, vaan kamerassa ovat. Siispä laitan kuvan pakkomielteistäni. Pojantyttöni näitä aina siirtelee kupista toiseen ja ihailee ihania värejä ja hiplailee käsissään. Me kaks harakkaa :)

Tappelin tuon Gimpin kanssa yrittäen tehä kuvakollaasia, vaan enhä minä tyhmä osannu. Osasin tehä sen pohjan vaan sinne en saanu ku yhen kuvan. Kyllä nyt ois ollu kiva, kun ois ollu tyttö kotona neuvomassa kädestä pitäen. Netistä luin ohjeita, jotka oliki helppoja, vaan toteutus oliki ihan muuta. Pah ja pah!

Mutta aikaa tuossa tappelussa hurahti kaks tuntia ja nyt on hikipäässä ja pyykkikonekkin unohtu laittaa päälle. Sanonko minä kohta vaikkajamitä tämän tekniikan kanssa! PHHUUH!!!

Hyvveä Yötä, nukkukaa hyvi ♥

...nii muute tervetuloa uusille lukijoille Neitsille ja Kikille :)

Winter Wonderland!

Toinen postaus tästä talvesta, nyt on vaan lunta rutkasti enemmän. Kuvia on tulossa aika pläjäys :)

En vaan yksinkertasesti lakkaa ihailemasta ihania talvimaisemia.

Hautausmaan kuusiaita on melkoisen paksu.

Nämä on mun lempipaikkoja joka vuodenaikana, mutta näin talvisin ne näyttää niin satumaisilta. Varsinkin iltaisin, kun pimenee ja sytyttää lyhtyihin kynttilät, ei malttais mennä sisälle. Tuota siltaa pitkin käppäilen eestaas ja välillä käyn tuon pajukaaren alla haaveilemassa. Jälkiä ei vaan haluais tehä puhtaalle lumelle, mutta mahottomuus muuten saaha tulia sytytetyksi :) No jollain pitkällä kepillä, jossa on koukku päässä. No, kuitenkin joku niistä tippuis hankeen ja joutusin tekemään vielä pahemmat jälet kaivaessa sitä ylös :)

Nämä kaks mahtavaa puuta ovat hautausmaalla ja melkosen vaikuttavan näkösiä, varsinkin tuo ylimmäinen kuusi.

Ootan, että nuo pakkaset hellittää, ja pääsee metsäpoluille kävelemään. Muutenkin olis kohotettava kuntoa. Lopetin muka leivän ja enimmät hiilihydraatit, noh pari päivää pystyin olemaan ilman ruisleipää.

Katotaan uuvvemman kerran kevväämmällä., kun aurinko alkaa paistamaan. Sillonhan sitä yleensä tulee se hirveä laihutus ja uudistusvimma. Itessään ja huushollissa.

Mukavia päiviä ensi viikolle :)

My mind....

Tämä vuosi alkoi ankaralla pohdiskelulla siitä, mitä aion tehä loppuelämäni. Sitä pohdiskeluahan riitti ja riitti. Aivot kääntyi nurin, samoin vatsa eikä vastausta tullut. Höh! Noh, aion viimeinkin kasvaa aikuiseksi. Se on paljon se henkiseltä tasoltaan 5-vuotiaalta mummolta!

Vähän hirvittää tuo aikuisten maailma. Miten osaan käyttäytyä?

Miten olla aikuinen?

Siinäpä sitä mummolle miettimistä!

Se alkoi vasemman aivolohkon siivoamisella. Kaikki turha hössötys roskikseen. Menneiden muistelu samoin. Ressikansio poltettavaksi. Laskupinokin sinne joutais...

Oikea aivolohko saa jatkaa sitä lokoisaa oleskelua kirjojen ja suklaan seurassa.

MUTTA...

Mistäpä elanto? Työtön, kun oon.

Vasen aivolohko miettii kuumeiseti. Mieli halajaa perustaa oma yritys...ihania maalaisromanttisia sisustustuotteita, verhoja, mattoja..vanhoja tavaroita,  askartelutuotteita yms.

Vaan oikea aivolohko jyrää kaiken! Liian paljon töitä, vähän myyntiä, huono elanto, konkurssi! Kääk!

Jotain on kuitenkin pakko keksiä!Kela ja vakuutusyhtiö ovat hylänneet toistamiseen uudelleenkouluttautumishakemukseni. Astmaattinen  ja kaikelle allerginen hyypiö, viiskymppinen väliinputoaja.

Ei paikkaa työelämässä. Siisti, pölytön sisätyö, ulkotyönkin ottasin mieluusti...ilman pakkasia! Hengityssuojathan on keksitty siitepölylle. Ja antihistamiinit..

Yhteiskunta taistelee nuorten masennusta ja syrjääntymistä vastaan, kuka taistelee ikäihmisten? En tunnusta olevani, luokittelussa sellainen kuitenkin olen.

Optimistisena luonteena uskon ja uskon...jonakin päivänä se unelmien työ vielä tulee eteen. Niin uskon! Ja sen eteen yritän kaikkeni!

                                 

Vuoden vaihtumista......

Narskuva lumi askelten alla,
hanki hopeaa kimmeltää.
Lumihiutaleita taivahalla,
ne kulkijan kasvoille jää.

Uusi lumi vanhan peittää,
jäljet piiloon hautautuu.
Vuosi vanha jo taakse jää.
aika entinen muistoihin unohtuu.

Riemukasta Vuoden Vaihtumista 2013 

.¸¸.•´☆¯`•☆★•.•´☆¯`☆★••.¸¸.☆´¯`☆★•.¸¸.☆´¯`★•.¸¸.☆

Christmas!

 Joulu, tuo vuoden odotetuin juhla. Viimeaikoina vaan on yhä enemmän ja enemmän alkanut tuntumaan siltä, että sen viettäisi jossain metsämökissä, kaukana kaupallisesta ostobuumista. Ehkäpä sitä joskus sinne lappiin pääsisi. Mukava Joulu on silti ollut nytkin ja sehän vielä jatkuu, joten

Oiken Rauhallista ja Rentouttavaa Joulua lukijoilleni <3

Ollaan näköjään oltu tuhmia, kun pukki tuonut vaan pari pakettia...ehei, enimmät lahjat päätyivät jo saajilleen. Nuo jäivät oottamaan yhtä pikkutonttua <3

Talven taikaa!

Aivan ihania nuo talviset maisemat. Oon kulkenut kameran kanssa lähitienoota ja napsinut kuvia. Harmi vaan, kun niitä ei voi tallentaa samanlaisina, kun silmillä näkee. En kyllästy ihastelemaan tätä ihanan puhdasta valkoisuutta ja talvisia taideteoksia. Onneksi lunta sataa kokoajan lisää. Sekin on ihanaa, kun satava lumi on pehmeää, kevyttä ja ohutta pakkaspumpulia :)

Päivä ei enää kovin pitkä ole.

Kylätiellä ei paljon liikennettä näkynyt, kun kahentoista aikaan yöllä käyskentelin lumisateessa.

Onneksi on vielä noita orapihlajan marjoja. Saavat tilhet masunsa täyteen :)

Kiitos  ja tervetuloa uusille lukijoilleni My life ja Marika :)


Mukavaa ja Ihanaa Joulun odotusta !

Joko mauttomuuden raja on ylitetty?

Oon sisustanut tässä parin vuoden ajan omalla tyypillisellä tyylilläni. Viime viikolla kävi ex-työkavereita, joiden päät kääntyilivät kokoajan ja heidän suustaan pulpahteli ihmeellisiä huudahduksia. Osa oli ihastuksissan, osa mietti, miten pyyhin pölyt yms. Kieltämättä huusholli on paisunut tässä vuosien mittaan..koristeiden osalta. On tullut ikkunanpokaa, ovea, kaappia, sisustustikasta, puulaatikkoa, sydäntä, lyhtyä, kirjainta sun muuta. Osa tietty seinällä, osa lattialla. Ihmekyllä mies ei ole kertaakaan maininnut, että jokin tavara olisi tiellä, vaikka on joutunut imuroimaan.

Itsekseni yks päivä mietiskelin ja katselin pitkin nurkkia ja seiniä. Totesin, että luoja varjele minua ikinä palaamasta siihen yksinkertaseen aikaan, jolloin seinille ei hennonut laittaa mitään, ei hennonut porata ei lyödä naulan naulaa. Silloin olikin kovin aution näköistä. MUTTA, rukoukseni perimmäinen syy..mikä hirveä homma kerätä kaikki koristeet pois. HUH!!!! 

Ehkäpä tästä kuvasta ymmärrätte tarkemmin mitä tarkoitan : )

Viettäkäähän tunnelmallinen ensimmäinen adventti !

Romunkerääjän lenkki!

Löysin arkistoista tämmöisen jutun ja ajattelin jakaa sen teijän kanssa :D 

Lähin päivällä lenkille ja aattelin, että kierrän pitkän lenkin läheiseen metsikköön ja sieltä rantoja pitkin puhdistamolle ja edelleen maakuntauraa pitkin maantielle ja sitä pitkin kotiin...Pääsin kirjaston nurkalta metsätielle (oliskohan puoli kilsaa meiltä), josta silmäni bongasivat romukasan metikön keskeltä. Eikun viivana ihmettelemään ihanaa näkyä. Aikani kiertelin ja kaartelin ja taisin päästellä jopa ääneen jonkinlaisia ihastuneita huudahduksia.

Ruosteista paksua ketjua vaikka kuinka paljon, mopon ratas, puhkiruosteisia peltipurkkeja, kiukaan nokisia luukkuja, rautalankaa varmaan 100 metriä ynnämuuta koristeellista mm takaneduskipinäsuoja..tietenkin nokinen ja ruosteessa.

Siihen sitten tuli talon isäntä traktorilla ja minä viivana kysymään, että mihinkä tuo romukasa  on menossa!

 - Kaatopaikalle aattelin, isäntä hieroi päätään.

- Minä voisin  ottaa osan, jos ei haittaa?

- No mitä sinä romulla?

- No enskiks pesen ja taiteilen jottae.

- Jaa, voiko niistä muka taiteilla, onko se joku nykyajan vitsaus?

- Kaikkihan pittää kierrättää, eikös se oo nykyaikaa!

- Mulla olis tuolla autotallissa vaikka mitä romua, lähe kahtomaan.

 Syvän väpättäen ku pienellä koiranpennulla seurasin isännän harppomista.

- Tuolla olis vanhaa ruosteista ketjua enemmänki.

 Mulla varmaan silmät levisivät lautasiksi ensin ihastuksesta, mutta sitten kauhusta, ku aattelin, että minun pittää ne kaikki roudata  itelleni.

Loppujenlopuksi sain nostettua kaikkein ohusempaa ketjua jumalattomasta kasasta, jonka otinkin. Kovasti kiitellen poistuin ja lupasin tulla kohta takaisin auton kanssa.

- Onko sulla ihan kaikki kotona, isäntä huuteli perääni??

- Raahaten kolinalla ja kilinällä painavaa ketjua perässäni ei ois tarvinnut varmaan ees vastata, mutta varulta huusin takaisin.

- Muutama ruuvi taitaa olla ruostunut!

Jätin sen ketjun sinne muitten kanssa oottamaan, vaikka Halloween onkin tulossa, en silti uskaltanut kettingin kanssa päivännäöllä kuljeskella. Kiukaan luukun kuiteskin otin mukaan varulta, ettei sitä kukaan veisi.

Niin sitä taas peräkontti täynnä "aarteita" löyty tältäkin reissulta.

Ja raitista ilmaa sekä kuntoa tuli riittävästi, kun tunnin verran siellä metässä siirtelin painavia tavaroita kiukaasta ruohonleikkuriin ja kaikkea siltä väliltä. Jouduin tosissani tekemään voimaliikkeitä, että sain siirrettyä joitakin monikymmenkiloisia rautamöhkäleitä, joille en tiennyt nimeä..mitä lie maatalousastioita ja koneita.

Että kyllä tämä harrastus kunnosta käy!

Tv-taso!

Iänikuinen puinen tv-taso alkoi ottamaan päähän tässä loppusyksystä. Olimme ettineet ja ettineet sopivaa ja halpaa, vaan eihän semmosta mistään tullut eteen. Yks kaunis syyspäivä päässäni loksahti ja samantien lähin kuormalavakasalle. Onneks olin niitä keräillyt pitkin kesää. Etin sopivia ja samankokosia. Maalasin valkosella kolmeen kertaan usseampiakin varulta,  vaan kolmehan tuohon riitti.

Tosin hieman eri kokosia olivat.

Ovetkin tein samalla vauhilla. Vanhasta aidasta sain purettua valkosta lautaa ja nuo päällyslaudat toisesta punasesta puretusta aidasta.

Vähän oli haastavaa laittaa ovia paikoilleen, kun erikokosia olivat nuo kuormalavat ja ensinnäkin noiden saranoiden etsiminen liiterin joka laatikosta, kaapista, komerosta, pikkupurkista yms yms...jopa kierrätyskeskuksesta kävin penkomassa...vaan viimein ne löyty sittenkin omasta liiteristä. 

Vielä puuttuu ovista kahvat ja haka.Eipä ole osunut kohalle sopivia. Siihen asti ootetaan :)

Viikonloppuja teille  •´¯`★☆•.¸¸.•